Pyhäinpäivän iltana

Kaikki menneet, murheelliset päivät 

itkut, jotka itkemättä jäivät

suru, jota lievitä ei kukaan

kipu, joka aina tulee mukaan.

Tuska, joka yhä tulee kohti

murhe, joka epätoivoon johti

kyynel yksikään ei turhaan juokse

kaikki, kaikki kootaan Isän luokse!

Kerran vielä merkityksen saavat

kaikki itkut, kaikki lyödyt haavat.

Aika kutoo suurta salaisuutta,

kivun kautta Jumala luo uutta.

Mikään vaihe, ei voi mennä hukkaan,

kyyneleetkin puhkeavat kukkaan.

Vaikkei silma vielä nähdä saata, 

tuskakin on toivon kasvumaata.

Vaikka pimeys on yllä päämme

vaikka vielä varjon maahan jäämme,

yössä liekki lempeästi loistaa

pelon murtaa kaikki lukot poistaa.

Hiljaa lähtee sydämeltä taakka

itkut itkeä saa loppuun saakka,

sisään tulvii uusi kirkas vesi

vihdoinkin on vapaa sydämesi.

Kerran vielä merkityksen saavat

kaikki itkut, kaikki lyödyt haavat.

Aika kutoo suurta salaisuutta,

kivun kautta Jumala luo uutta.

(Itkemättömät itkut, 

Petri Laaksonen/Anna-Mari Kaskinen)

Syksyn satoa

Taas on tullut tehtyä erilaisia kädentöitä..

 Tässä kuvassa on junasukat, kahta eri kokoa, ei siis ole virhe silmissä tai puikoissa!

Ensimmäiset lähti serkun maha-asukille, toiset kuorokaverin 1-v. tytölle. 

Muutamat on vielä puikoilla ja kerällä, värit jääköön vielä salaisuudeksi saajille!

Näiden lanka on jo päässyt unohtumaan :)

Näitä mosaiikki-ristejä tehtiin pari vuotta sitten sekä nuorten kanssa, että varkkareitten kanssa leirillä.

Tuli aikas ihania, sattumalta mun molemmissa on aika samanlaiset värimaailmat :)

Mosaiikkipalat, muotit, liimat ja muut tarpeet askarteluliikkeestä (sinelli tai vastaava)

Kortti lähti lokakuussa syntymäpäiviään viettäneelle..

Onkin sitten se ainut syksyn korteista josta muistin ottaa kuvan, noh ehkä jatkossa taas muisti toimii paremmin..

kesäelämää

Onnea Jonne!

Kesä kuluu, niin kuin aina, leirielämää viettäen.
Onneksi sain luvan esimieheltä "lintsata" ekasta varhis-leiristä ekan päivän, jotta pääsin siskonpojan rippijuhliin. Sinne myös tein kortin joka on tuossa kuvassa.


Nyt on pari hetkeä juhannukseen, jonka vietän tuolla etelä naapurissa. Mukavaa kun vaihteeksi on ei-mökki-juhannus. Ja myös suunnitelmissa on ollut jo ensi vuodenkin juhannus. Kunhan sinne asti nyt ensin ehditään :)

Juhannuksen jälkeen sitten suuntaan saariston rauhaan 27 rippikoululaisen kanssa. Eli voipi olla että rauha on harvassa. Onneksi hyvä työtiimi sentään lohduttaa hiukkasen!


Elämä on omituista. Kun luulee, että se on löytänyt uomansa, joku ohjaa toiseen suuntaan.
Kävin maanantaina prick-testeissä ja sieltähän löytyi pöly, persilja, koira ja maito-allergiat.
Että nyt sitten siivous isommalle vaihteelle ja maitotuotteet pois. Harmi, kun juustot, rahkat jne on mun herkkuja. Opettelua vaatii nämä tulokset.
Ja ehkä tuo koira oli suurin ylläri, kun oon kasvanut karvaturrien ympäröimänä pienen ikäni. Ehkä viisaus on etten oo koskaan itse ottanut koiraa, työllähän ei toki oo mitään tekemistä asian kanssa :)

Muutenkin saa taas kääntää nenän toiseen suuntaan ja lähteä katsomaan mitä tuleva tuo tullessaan.



aurinkoista kesää sinulle (jos täällä nyt kukaan enää käy)

kortteja

Oon viime aikoina taas innostunut väsäämään kortteja.
Tässä niistä muutama..

Ensin syntymäpäiväonnittelu serkulle. Pohjana kartonkia, käsintehtyä paperia, kahta erilaista skräppipaperia sekä kuva. Pieniä yksityiskohtia tuo vaaleanpunaiset/vihreä kukat ja ääriviiva lehdet.

Toisena on joulukortteja toissavuodeta. En tainnut muistaa ottaa kuvia viime vuotisista. Tosin en aina muista ottaa kuvia muistakaan korteista :)
Sydämissä lukee joulutervehdyksiä ja ovat tavallista kopiopaperia eriväreissä, osa sydämistä on punaisesta/vaaleanpunaisesta käsintehdystä paperista.

Kolmas kuva on äitienpäivän kortista. Neliö kartongi sai ensin tuollaista nauhaa, käsintehtyä paperia ja kuva on osa kalenterin isompaa kuvaa. Sopii äidille kun on töissä lasten parissa ja kielot nyt vaan on niin ihania, niin kuin äitinikin on!
Niin ja samoja kukkia kuin ekassakin kortissa.

Monta kuvaa on myös todellakin jäänyt ottamatta. Ehkä mä muistan ottaa niitä pikkusen enemmän jatkossa!
Unohdin ottaa kuvan myös korteista jolla onnittelin kahta valkolakin saanutta nuorta miestä.
Mutta Paljon Onnea kaikille valmistuneille ja koulunsa päättäneille!
Teille ja muillekin auronkoista, mukavaa ja rentouttavaa kesää/lomaa :)

ps. Porvooseen saa aina tulla vierailulle...

päivitystä

Kesällä kerran..


on vähän jäänty tämä tänne kirjoittelu. joskus mietin käykö täällä ees kukaan :)
no mutta, jos nyt hieman valottaisi elämää..

Tosiaan 1.4. miusta tuli viranhaltija työhön jota olin tehnyt siinä vaiheessa melkein 4 vuotta. Joten nyt musta ei päästä Porvoossa hetkeen eroon, ellei jotain mullistavaa tapahdu.
Kevät meni ja kesä tuli, arki jatkoi samaa rataa kuin siihenkin asti.

Syyskuussa jouduin viemään rakkaan Nuuskun piikille, raukka erakoitui liikaa. Luopumisen tuska on pikkuhiljaa taittunut ihaniin muistoihin, vaikka montaa vuotta ei ehdittykään viettää.
Syksyllä sain sysäyksen alkaa etsiä omaa kotia. Siis oikeasti omaa, eikä vain maksella vuokraa jollekin toiselle. Pankkikierroksen jälkeen alkoikin siskon kanssa kodin metsästys. Ja jostain syystä Porvoossa kolmioita saa samaan hintaan kuin kaksioita, niin huomasin marraskuisina päivänä olevani kodin (3h+keittiö) omistaja. Tai no pankinhan tämä on ja pitkään, mutta ehkä joku oven kahva on jo mun.

Itsenäisyyspäivänä sitten muutettiin, onneksi on ihana (ja iso) perhe jotka rientävät avukseni pyytäessä. Iso kiitos siitä heille! <3

keittiö:
olohuonetta:


Joten nyt vuoden jälleen vaihduttua niin alan pikkuhiljaa löytämään arjen ja toivottavasti tavaratkin löytävät paikkansa, vielä on mm. vierashuoneen ja askartelutarvikkeiden tilanne epäselvä, mutta pikkuhiljaa.

Tänään kävin katsomassa lukio nuorten kevään Stagesta tutun musikaalin "yksä päivä lisää". ja se oli mieletön! Tuli mieleen omat nuoruusvuodet ja teatterissa vietetyt ajat, ja kaikki ne ihmiset. oi että, välillä tulee ikävä. Mutta meidän nuoret kyllä rokkasi tuon musikaalin! kannatti käydä katsomassa.

mutta nyt, levolle ja viikkoa kohti. Viikonloppuna starttaa myös tämän vuoden ripari, joka toivottavasti on myöskin lystiä.