odotusten aikaa

Jotenkin musta tuntuu että näin "vanhana" vuodet vaan kuluu koko ajan nopeemmalla tahdilla kuin lapsena.

Siitä on nyt reilu kolme vuotta kun tulin Porvooseen aluksi noin vuoden sijaisuuteen. No, nyt on tilanne se, että alkuvuodesta tulee virka auki. Siis nimenomaan "mun virka". Saa siis nähdä mikä on tarkoitus ja määränpää. Onko mun tarkoitus jäädä tänne virkaan, etsiä omakoti. Vai onko mun paikka sittenkin jossain muualla. Kaikenlaista pieneen päähän mahtuu mietittävää.

Onneksi mun ei tarvitse tehdä tätä(kään) päätöstä yksin.

Odotusta korostaa adventin aika (Adventti tarkoittaa odotusta).

Tänä vuonna talvi on (ollut) ihana. On lunta, pakkasta, talven tuntua jo heti alusta lähtien. Kynttilät saa palaa ja karkoittaa pimeää, lumi heijastaa talviset auringonsäteet kauniisti..


On kaunis hohde hankien, kiitää jalakset näin.
Retki metsätietä, vie kotitanhua päin.
On eessä virma hevonen, hiljaa kulkuset soi.
Reessä vällyn alla kylmä ei tulla nyt voi..

Ohi vilahtavat suuret kuuset, hop ja hei
Pollen askeleita siivet vievät, hip ja hei.
Kohta myöskin Pollen liinaharja, hopa ja hei
Taitaa aivan uuden kruunun saada, hip ja hei.

On kaunis talvi luminen, tanssii hiutaleet vain.
Hauska rekiretki on tässä ajellessain.
On koivu niin kuin morsian huntu ohimoillaan.
Suovat timantit nuo oksilla kimallustaan. --- Hei!

(Varia Voce, Variaattori ja Fantasmi, Joulukonsertti pe 17.12. klo 19. Tuomiokirkossa!)